Sorvin äärellä taas :)

Nyt on kotiuduttu kuuden päivän sairaalareissulta! :) Aika voittajafiilis. Vähän voimaton olo vielä on, joten en tiedä kuinka pitkä teksti tästä tulee, mutta koitan mahdollisimman pitkään ja tarkasti kertoilla päivien kuulumiset.

Eli tosiaan pari vkoa sitten torstaina mulla alkoi töissä ihan järkyttävä hedari ja se vaan jatkui ja jatkui, eikä ruokakaan enää meinannut pysyä sisällä. Kävin muistaakseni 19. tai 20. päivä tk-lääkärillä, joka määräsi sitten 1000mg Panadolia ja 250mg Pronaxenia max. kolmesti päivässä, ja jos ei mene ohi, päivystykseen. Lauantaina sitten Suomen pronssiottelun jälkeen lähettiin päivystykseen melkeimpä itkun kera. Oltiin murun kanssa sitten päivystyksessä tunteja, eikä oikein mitään selitystä löytynyt. Suonensisäset kipulääkkeetkään eivät oikein auttaneet, joten lääkäri sano että seuraavana päivänä otetaan pään CT ja osastolle tarkkailuun. Seuraava päivä koitti eikä mitään muutosta olotilassa, eikä myöskään CT:tä otettu, ilmeisesti säteilyn vuoksi. Päivät kului ja jossain vaiheessa mulla sitten alettiin epäillä Chiaria kun oireet olivat mitä olivat. Likvornäytekin otettiin, mutta puhdas sekin. Siinä sitten vatvottiin eessuntaas mikä on kunnes pääsin vihdoin magneettikuvaukseen. Mitään ei löytynyt. Eilettäin sitten pääsin kumminkin kotiin, saikkua tiistaihin asti ja kk päästä kontrolli neurolla. Lopullinen diagnoosi oli sit "vaan" jännityspäänsärky. Toisaalta onni, ettei mitään sen vakavempaa =) 

Mutta kerkesin mä sitten sairaalassa ollessa mm. neuloa ja innostua mm. Instagramista johon olenkin ihan hurahtanut :D Päällimmäisenä kumminkin mielessä, kuinka ahkerasti ihana avokkini oli mun tukena ja seurana sairaalassa kun muhun sattui.

Nyt tosiaan kotona, kaikki hyvin. :) Huomenna tiedossa erään ystävän kanssa lounastelua, kun yli vuoteen en häntäkään ole nähnyt! 

Palaillaan! :)

Suositut tekstit